tiistai 30. tammikuuta 2018

Runotulet loimusivat taas loppiaisena 2018

Tunnelmia runopolun varrelta 


Runotulet syttyivät 6.1. Variskukkulan kylkeen. Tiimi oli kokoontunut muutaman kerran valmistelemaan ja suunnittelemaan tapahtumaa lähimaastoon ja Upen innoittamana askartelemaan taas runoja. Uutuutena oli tällä kertaa ympäristöluotsien ihan omat  luontoaiheiset runot, joita oli kerätty kokoon useampi kymmen. Niistä arvoisa jyrytystiimi (KIITOS Eeva, Tarja ja Pirita!) valitsi 12 Runotulille ensiesiintymiseen. Upe toimi ryhmän vetäjänä, hoiti tiedotuksen, tekstasi runot, hankki kynttilät ja muut oleelliset tarvikkeet sekä lämmittävän padan, jossa paloivat oikeat koivuklapit. Vaikka keli oli suotuisan lämmin, jopa lumilyhtyjä syntyi pikavauhdilla, varpaita palelsi ja huput päässä opastimme kulkijoita paikalle. 

Tunnelma on hieno, tuuli heilutti hennosti puita, lumi narisi, hanki upotti, puro solisi  ja ihmiset liikkuivat uteliaasti ja tekivät omia polkujaan puiden väliin. Runotulet on hyvän mielen tapahtuma, jossa voi rauhassa aistia yksin tai kaksin, pysähtyä hetkeksi ja katsoa väliin puronvartta, jonka helposti ohittaa. Luonto avaa aistimme taitavasti ja ohjaa sisäänpäin.

Jo perinteiseksi muodostunut loppiaistapahtuma keräsi taas toista sataa kävijää noin kolmen tunnin aikana. Jotkut olivat mukana jo kolmatta kertaa. Kiitoksia satoi ja joitakin kehittämisvinkkejä tuli, mutta todettiin jälkeen päin että yksinkertainen idea ei kaipaa markkinameininkiä, rauhoittuminen runojen ja tulien ääreen sekä  runomaistiaiset kotiin viemisiksi riittävät hyvin konseptiksi. Tai sitten ei, kuka tietää, mitä vielä keksitään seuraavalla kerralla, jotain uutta varmasti on tulossa loppiaisena 6.1.2019.
       




               
                         

                               Lisää kuvia linkistä


                               Tiimi kiittää kaikkia Runotulilla kävijöitä!



                                Kiitos Upe, tapahtuman organisaattori!


Teksti: Hanne Laitinen, kulttuuri- ja ympäristöluotsi. 
Kuvat: Mia Vedenoja, ympäristöluotsi.  










 



maanantai 1. tammikuuta 2018

Avokadoasiaa




Avokadosta on tullut trendin kautta suosittu hedelmä myös meillä Suomessa. Suomeen avokadoja tiepahtelee Latinalaisen Amerikan maista, Perusta, Chilestä, etelä-Afrikasta sekä tietysti kaikkein eniten avokadoja tulee Suomeen Espanjasta, joka on meitä lähin niitä viljelevä maa. Avokado ei siis ole mitään lähiruokaa.

Avokadon viljely on aiheuttanut aina vain yltyvää metsien hakkaamista viljelysalueiden tieltä. Metsiä kaadetaan mm. Meksikossa vuosittain ainakin tuhat hehtaaria avokadopuiden tieltä, pienviljelijöiden toimesta laittomin hakkuin. Suomeen Meksikon avokadoista kulkeutuu vain jokunen. Perussa sekä Espanjassa ovat haasteena paitsi viljelysmaiden laajeneminen holtittomasti teollisen tuotannon käyttöön myös Chilen on raportoitu Perun ohella kärsivän pohjaveden ylikäytöstä muun muassa avokadon viljelyn vuoksi. Moni tehomaatalous alue ympäri maailman aiheuttaa samaa pohjaveden liiallista käyttöä ja Espanja ei ole tässäkään poikkeus.

Avokadon viljely aiheuttaa paljon haasteita mutta avokadoista en minäkään kehota kenenkään luopuvan kokonaan. Avokadon kohdalla sen satokausi on kuluttajien onneksi käynnissä aina jossain päin maailmaa. Avokado rahdataan Suomeen yleensä raakana ja jälkikypsytetään hedelmävarastossa. Kuluttajalle on kaupoissa monipuolista tarjontaa myös hedelmien suhteen. Voisiko tuosta tarjonnasta etsiä omat suosikkinsa ja vaihdella niiden kulutusta määräajoin. Ruokavalio monipuolistuu ja tulee virkistävää vaihtelua.

Laajamittaisesta avokadonviljelystä sanotaan, että se voi olla ekologisesti kestävää ja monin paikoin näin jo onkin. Itse lisäisin tuohon väitteeseen pienen sivu kysymyksen, että voiko tehomaatalous ikinä olla ekologisesti kestävää? Mutta nykyisillä kriteereillä edelleen näin sanotaan asian olevan ja paljon on kiinni siitä, miten tarkasti hallitukset ja suuret yhtiöt valvovat ympäristörikkomuksia.

Tehomaatalous on tuonut Perun Ican laaksoon täystyöllisyyden, ja kaupungin liike-elämä on vilkastunut paljon. Monen perheen päivittäinen elanto on siis kiinni sinun kausittaisesta avokado annoksestasi. 

Siksipä kuluttajilla on suuri vastuu töniä omilla valinnoillaan hallituksia ja monikansallisia yrityksiä oikeaan suuntaan kohti kestävästi viljeltyjä hedelmiä sekä vaatimalla kaupoilta ja vähittäiskauppaketjuilta tarkempia tietoja tuotteista sekä niiden tuotantoketjuista.

JK. Oletko jo ottanut vuoden 2018 vegaanihaasteen vastaan?