Luontovoimaa

Häijää mennessä, Hauhuu takasin tullessa. Siinä muutama kylän nimi matkan varrelta, mitkä jäivät mieleen reissulta Poriin ja takaisin Jyväskylään. Kävin aprillipäivän kunniaksi Porissa Green Care  -seminaarissa Satakunnan ammattikorkeakoulun kampuksella.  Seminaarin järjesti Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke 2 (2 1.11.2015-31.10.2018).

Seminaarissa jaettiin kaikille osallistujille ihka omaksi opukseksi Luonto & hyvinvointi yrittäjyyden mahdollisuutena  -kirjanen, jonka on toimittanut Maarika Iijolainen ja Jaana Ruoho. Kirjasessa on artikkeleita Green Care asiantuntijoilta, -toimijoilta ja –yrittäjiltä. Satakunnan ammattikorkeakoulu toteutti 1.9.2013 – 30.10.2014 Green Care –esiselvitys ja tiedotushankkeen, jonka tavoitteena oli kerätä ja levittää tietoa Green Care toiminnasta ja saada matkailu- ja hyvinvointialan yrittäjät kiinnostumaan Green Care –toiminnan mahdollisuuksista. Hankkeen yhtenä tuotoksena syntyi kyseinen julkaisu, ja josta olen teille , tiedonjanoiset lukijani, seuraavien kolmen kappaleen verran poiminut fakta tietoa Jaana Ruohon artikkelista, mitä Green Care on.

Green Care - luontohoivaa ja luontovoimaa

Green Carella tarkoitetaan luonnon tavoitteellista hyödyntämistä ihmisen terveyden, hyvinvoinnin ja elämänlaadun edistämiseksi. Tavoitteellista luontolähtöistä toimintaa voidaan toteuttaa monilla erilaisilla menetelmillä. Aprillipäivän seminaari tarkasteli Green Care toimintaa pääasiassa hyvinvointimatkailun- ja vapaa-ajan virkistyspalveluiden kautta. Green Care  –käsitteen suomenkielisen termin luontovoiman eli vihreän voiman palveluiden  esimerkkejä ovat hyvinvointimatkailu maaseudulla, luontoon sijoittuva työhyvinvointitoiminta, metsäjooga tai vaikkapa Metsämieli-harjoitukset lenkkipolun varrella. Green Care   –käsitteen toista suomenkielistä  termiä  luontohoivaa eli vihreää  hoivaa,  hyödynnetään esimerkiksi terapiassa, kuntoutuksessa tai sosiaalipalveluissa, jolloin näiden palveluiden tuottajalta vaaditaan joko kasvatustietellinen tai sosiaali- ja terveysalan koulutus.

Sekä luontohoivan että luontovoiman toiminnan perusta muodostuu luonnosta, toiminnasta ja yhteisöstä. Luonto on aina Green Care toiminnassa läsnä tapahtuipa toiminta maalla, kaupungissa tai sisätiloissa. Toiminnan tilana voi olla esimerkiksi maatila, puutarha, teemoitettu polku, metsä tai  ihminen luontokuvan äärellä. Toiminta luontoympäristössä voi olla vauhdikasta ja virikkeellistä tai se voi olla myös katselemista ja rauhoittumista. Se, että toimitaan yhteisöllisesti mahdollistaa osallisuuden. Vuorovaikutussuhde voi syntyä muiden ihmisten, luonnon tai eläimen kanssa.

Green Care  -toiminnan peruselementtejä ovat tavoitteellisuus, ammatillisuus ja vastuullisuus. Green Care toiminnalla on aina tavoite ja Green Care –palvelun tarjoaja toimii aina osaamisensa ja ammattinsa pohjalta. Hyvinvointimatkailuyrittäjillä on monia mahdollisuuksia tuottaa elvyttäviä, virkistäviä ja voimaannuttavia luonnon hyvinvointivaikutuksiin perustuvia palveluja. Vastuullinen toiminta ulottuu asiakkaan lisäksi myös ympäristöön ja eläimiin.

Siinäpä lyhyesti Green Care –toiminnasta. Meille seminaariin osallistujille tarjoiltiin päivän mittaan monenmoista  puheenvuoroa Green Care –toiminnasta ja erilaisia näkökulmia aiheeseen liittyen tuli mukavasti.  Visit Finlandin (VisitFinland.com) FinRelax-hyvinvointimatkailuohjelman projektipäällikön Kiti Häkkisen esityksestä minulle jäi mieleen mitkä teemat vetävät ulkomaalaisia matkailijoita ja vierailijoita tänne Suomeen vierailemaan. Kyselytutkimusten mukaan kärkisijoilla  toistuivat Suomen eksoottinen  luonto ylipäätään, mutta myös luonnon puhtaus ja jokamiehenoikeudet luonnossa sekä hiljaisuus ja luonnonrauha. Kovinkaan eksoottisena en osaa lähimetsääni joka päivä pitää mutta onhan ne Norjalaisetkin aikasta tottuneita keittiön akkunasta näkyviin lumihuippuisiin vuori maisemiinsa. Sen sijaan osaan kyllä joka päivä arvostaa luonnonpuhtautta täällä Suomessa. Varsinkin näin kevään tienoilla luonnon puhtaana pidon tärkeydestä  tulee muistutuksia lumikinosten alettua sulaa teiden varsilla ja kukapa ei surullisena ihmettele tapaus Talvivaaraa, ja osaa arvostaa sitä vasten oman lähi uimarannan tai mökkirantansa puhtautta. Luonnonrauha ja hiljaisuus ovat minulle ykkössijalla suomalaisessa metsässä. Itse menen luontoon ennen kaikkea rauhoittumaan ja kokemaan luonnon ”hiljaisuutta”, mikä saattaa näin kevään ja kesän korvalla olla yllättävän äänekästä mutta silti rentouttavaa.

Minna Heino ja Karoliina Laakso esittelivät nyt keväällä 2016 perustettavaa osuuskunta Onnenjuurta, joiden kaksi kolmesta perustajajäsenestä he ovat.  Erityisesti heidän esityksestään jäi mieleen Metsämieli –menetelmä, johon olen jo aiemminkin itse tutustunut mutta josta oli mukava päästä kuulemaan mm. ohjauskokemuksia. Ja seminaariväki pääsi myös itse, tosin pikana seminaaripäivän ohjelma-aikataulun tiiviyden takia, testailemaan sen toimivuutta. Metsämieli hyvinvointimenetelmä on Sirpa Arvosen kehittämä mielentaitoja harjoittava menetelmä luonnon hyvinvointivaikutuksia hyödyntäen. Tästä mielentaito bodauksesta löytyy lisätietoa esmerkiksi metsämieli.fi sivulta.

Seminaarin ja päivän paras puheenvuoro oli ehdottomasti  Puuristellan Suvi Saarisen esitys. Hän kertoi vapaasti ja sujuvasti omasta yrittäjän taipaleestaan, omista luontokokemuksistaan ja kokemuksistaan siitä, mitä luonnon hyvinvointivaikutukset parhaimmillaan ovat mm. terapia käytössä. Hauska kertomus oli murmeleista  ja vuorikauriista, joiden  johdattamina hän löysi vuoristossa  polkua pätkän kerrallaan ja päästen näin määränpäähänsä. Toinen mieleenpainuva kertomus oli hänen kokemuksestaan alle kaksikymppisenä harjoittelijana luonnon välittömästä vaikutuksesta ihmiseen. Kertomuksen päähenkilönä oli vakavasti masentunut teinityttö ja hänen välitön reagointinsa luontoympäristöön,  päästyään suljetusta sisätilasta luontoon vapaasti liikkumaan. Tämä niin konkreettinen ja selkeä kuvaus luonnon vaikutuksesta fyysiseen olemukseen ja itsetunnon kohottumiseen alkoi elämään ainakin minun mielikuvissani hyvinkin voimakkaasti.  Ehkäpä siksi, että samaistun ihan perusterveenä luontopolkujen tallaajana tuohon samaiseen vaikutukseen mikä tuolla teinitytöllä oli luontoympäristössä. Luonnossa,  ja minun kohdallani erityisesti metsässä, on tilaa hengittää vapaasti, pitkään, syvään ja keskittyen. Luonnossa olen rento ja itsetuntoni  kohoaa, jos ei ihan pilviin niin ainakin puiden latvuksiin asti, raskaankin arkipäivän jäljiltä. Ja yleensä kasvan luontopolulla aina muutaman sentin pituussuunnassa takaisin joka kerralla.

JK. Säästä vielä sen verran, että aamusella Porin suuntaan mennessä oli sankka sumu ja mahoton lumipyry mutta iltasella takasin tullessa aurinko jo köllötteli kesäsen siniseltä taivaalta täydeltä terältään. Ihanan yllättävä Suomen luonto.

Keväisin terveisin Heta