Resurssiviisaus

Edellisen bloggauksen alkupuolella määriteltiin kestävää kehitystä ja sen yhteydessä vilahti käsite: resurssiviisaus. Sen sijaan, että maailman johtajia ja päätöksentekijöitä valistetaan maapallon tuhoutumisesta, on vaikuttamiskeinoksi kehitetty resurssitehokkuus käsite, jonka näkökulma vetoaa paremmin maailman, valtioiden, kaupunkien ja kuntien valtaapitäviin. Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi määritelmä.

Maapallon tuho –skenaariolla ei ole ollut juurikaan vaikutusta tämän skenaarion pitkän ja hitaan aikavälin toteutumisen takia. Siksi uusi nopeamman aikavälin käsite on saanut lyhytjänteisessä ja nopeasti liikkuvassa maailmassa paremman vastaanoton. Resurssiviisautta on nähdä se taloudellinen ja suora rahallinen arvo, jonka resurssiviisas ajattelu tuottaa suhteellisen lyhyessä ajassa, jos asiat mietitään jo lähtökohtaisesti resurssitehokkaasti.

Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja, kuten luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika, harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisautta voidaan edistää kiertotalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen kautta. Resurssiviisaan toimintatavan tarkoitus on edistää ihmisten hyvinvointia, samalla kun vähennetään ympäristölle ja ihmisille haitallisia vaikutuksia. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Resurssiviisaus. Luettu 29.5.2016.) 

(Kts. myös http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Resurssitehokkuus sekä Sitran resurssiviisaus tietopaketti: https://www.sitra.fi/sites/default/files/u753/tietopaketti_kansilehdella.pdf)

Kohti resurssiviisautta –yhteishanke

Viikko takaperin tiistaina 24.5. saimme kuulla ympäristö- ja kulttuuriluotsien kanssa Jyväskylän kaupungin strategia ja kehittämisyksikön resurssiviisauden tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melvilleä (kts: http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/konsernihallinto/strateginen_kehittaminen).  

Hän  kertoi meille Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –yhteishankkeesta, joka toteutettiin vuosina 2013–2015. Hanke kehitti  toimintamallin, jonka avulla kaupungit ja kunnat voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä ja luoda edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille sekä tulevaisuuden menestykselle.

(Katsokaapa hankkeen tarkemmat esittelyt esimerkiksi näistä osoitteista: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus, https://www.sitra.fi/artikkelit/suomalaiset-kaupungit-tahtaavat-kestaviksi-asukkaita-osallistaen)

Hankkeessa kehitetty toimintamalli mahdollistaa uuden johtamisen tavan. ”Resurssiviisauden toimintamalli kokoaa arjen valinnat, uudet innovaatiot ja erilaiset kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi ja luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen. Mallin avulla kaupungin eri toiminnot ja toimialat saadaan pelaamaan yhteen yhteisen päämäärän hyväksi, ja se antaa kaupungille mahdollisuuden johtaa koko paikallista yhteisöä kohti kestävää tulevaisuuden menestystä.” (Lähde: https://www.sitra.fi/artikkelit/suomalaiset-kaupungit-tahtaavat-kestaviksi-asukkaita-osallistaen. Luettu 29.5.2016)

Neljä suomalaista kaupunkia (Forssa, Lappeenranta, Turku ja Jyväskylä) ovat asettaneet itselleen kunnianhimoiset tavoitteet: viimeistään vuonna 2050 ne eivät tuota ilmastopäästöjä eivätkä jätettä ja ne kuluttavat luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajoissa.

Resurssiviisaus ideoita

Sitra etsi  3.4.-3.6.2013 avoimella verkkohaulla raaka-aineita ja energiaa säästäviä sekä hyvinvointia lisääviä ideoita, joiden avulla Jyväskylästä tehdään resurssiviisas kaupunki. Haussa ilmiannettiin kaikkiaan 209 ideaa, joista 15 parasta valitaan jatkojalostukseen yhdessä Sitran ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Kaupungin asukkailta pyydettiin verkon välityksellä ideoita, jotka vähentävät ympäristön kuormitusta ja kohentavat sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Loppujen lopuksi kaupunkilaiset lähettivät yhteensä 212 ideaa, joista 14 toteutettiin ja niiden ilmastopäästöjä vähentävät vaikutukset sekä vaikutukset luonnonvarojen kulutukseen arvioitiin. Kaikki saadut resurssiviisaus ideat löytyvät osoitteesta: http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/resurssiviisaat-ideat. 

(Lähteet: https://www.sitra.fi/artikkelit/suomalaiset-kaupungit-tahtaavat-kestaviksi-asukkaita-osallistaen, http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/resurssiviisaat-ideat. Luettu 29.5.2016)

Jyväskylässä resurssiviisaita ratkaisuja toteutetaan käytännössä mm. uudessa Kankaan kaupunginosassa, joka rakennetaan entisen paperitehtaan alueelle. Alueen kehitystä resurssiviisaaksi mitataan säännöllisesti neljän indikaattorin avulla, jotka ovat 1) hiilijalanjälki (ilmastopäästöt), 2) materiaalihäviöt, 3) ekologinen jalanjälki ja 4) asukkaiden koettu hyvinvointi. Kankaan alueella otetaan käyttöön aurinkoenergian käyttömahdollisuudet taloyhtiöissä. 

(Kts. http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Kankaan_osayleiskaava/selvitykset/Kankaan_alueen_aurinkokaavaselvitys_2013.pdf sekä https://www.sitra.fi/artikkelit/aurinkoenergia-nyt-kannattavaa-myos-taloyhtioille)

Muita käytännön kokeiluja sekä pilotteja oli mm. Jyväskylän Vaajakummun koulun ruokahävikkikokeilu. Tästä kokeilusta tietoa enemmän seuraavassa osoitteessa: http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/tahdelounaista-tuli-uusi-rutiini. 

Bussiloikka-hankkeessa kokeiltiin uudenlaisia keinoja joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamiseksi ja resurssiviisaan liikkumisen edistämiseksi. Bussiloikka-hanke sai jatkoa esimerkiksi Japa ry:n jo toista vuotta ekaluokkalaiille vetämillä bussiloikka- draamtunneilla. 

(Kts. http://www.sitra.fi/blogi/linkki-tutuksi-leikin-varjolla, https://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisas-liikkuminen-mullistaa-liikenteen-ja-saastaa-rahaa sekä https://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/bussiloikalla-joukkoliikenteen-kulkutapaosuus-nousuun). 

Kestävä kehitys

Kuvalähde: http://www.hs.fi/fingerpori/s1349766346232

Hmm..hmm..nuinhan siinä tuppaa käymään, ainakin omalla kohalla, kun pitäisi tehdä valintoja luonnon hyväksi. Sarjakuva pitää paikkansa muutenkin kuin tulostamisen suhteen. Puput ja puhdas luonto pyörii mielessä autoa tankatessa, ruokakaupan hyllyjen ääressä tai sähkölaskua maksaessa. Mitenkä minä voisin viisaasti käyttää omassa elämässäni luonnonvaroja, raaka-aineita, energiaa ja tuotteita? Tällä hetkellä minun länsimainen elämäntapani ja talous perustuu tuhlailevaan luonnonvarojen käyttöön, joka puolestaan vaarantaa ihmis- ja eläinkunnan hyvinvoinnin mm. ilmastonmuutoksen ja luontoympäristön köyhtymisen kautta.

Mitä on kestävä kehitys?

Ympäristöministeriön sivuilla kestävä kehitys on määritelty, että se on

”..maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Tämä tarkoittaa myös, että ympäristö, ihminen ja talous otetaan tasavertaisesti huomioon päätöksenteossa ja toiminnassa.”.

Kestävää kehitystä voidaan edistää koulutuksen avulla ja arkipäivän valinnoilla, mutta ennen kaikkea kyse on arvovalinnoista ja asioiden laittamisesta tärkeysjärjestykseen. Samaan hengenvetoon voidaan myös todeta, että kestävän kehityksen määritysten tulkinta ja sisällön määrittely vaatii avuksi useita muita käsitteitä, kuten ekologinen jalanjälki sekä hiilijalanjälki, mips, elinkaari, sosiaalinen koheesio, diversiteetti, indikaattori, resurssiviisaus, resurssitehokkuus, jne. Huh, huh..ny rupes henkästyttämään. Ei mitenkään pienessä ja sievässä paketissa siis tämäkään asia.

Historiaa

Mutta mitenkäs, jos mennään historiaan. Mä tykkään katsoa aina menneeseen, koska sieltä oppii paljon ja asioiden taustatiedot selviävät aikajanaa menemällä taaksepäin, joten:

”Vuonna 1963 julkaistun ympäristön myrkyttymistä käsitelleen Silent spring -teoksen katsottiin aloittaneen vakavan ja maailmanlaajuisen ympäristökeskustelun ihmisen vastuusta luonnon tasapainon horjuttajana. Termi kestävä kehitys on otettu käyttöön jo 1970-luvulla, jolloin huoli maapallon tulevaisuudesta nousi yleiseen keskusteluun.

Kestävän kehityksen käsite esiteltiin ensimmäistä kertaa YK:ssa ns. Brunlandtin komission raportissa vuonna 1987.  Loppuraportissaan komissio määritteli kestävän kehityksen käsitteen seuraavasti: ”Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.” Raportissa määriteltiin myös kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta: ympäristöllinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen.

Vuonna 1988 YK hyväksyi päätöslauselman, joka kehotti kaikkia valtioita toimimaan kestävän kehityksen edistämiseksi. Alueelliset ympäristötuhot eivät kuitenkaan vähentyneet. Jatkuvan kehitysoptimismin jäljiltä jätemäärät lisääntyivät jatkuvasti. Kuilu köyhien ja rikkaiden maiden välillä kasvoi.

Tämä kehitys johti Rion kokouksen järjestämiseen vuonna 1992. Rion julistus on poliittinen asiakirja, se sisältää 27 periaatetta, joita valtiot ja kansalaiset sitoutuvat noudattamaan kestävän kehityksen edistämiseksi.

Vuonna 2012 YK järjesti uuden kestävän kehityksen konferenssin Rio de Janeirossa. Rion tärkeimpiin tuloksiin kuuluu kestävän kulutuksen ja tuotannon 10-vuotisohjelman hyväksyminen. Ohjelman tavoitteena on edistää siirtymää kestäviin kulutus- ja tuotantotapoihin kaikissa maissa parantamalla resurssitehokkuutta, edistämällä talouskasvua, joka ei tapahdu ympäristön kustannuksella, sekä luomalla uutta ihmisarvoista työtä ja vähentämällä köyhyyttä.

Rio+20 -konferenssi aloitti myös prosessin, jossa määriteltäisiin niin kutsutut kestävän kehityksen tavoitteet. Näiden tavoitteiden on määrä tulla voimaan vuonna 2015.” Nämä edellä mainitut tavoitteet pääset lukemaan vaikkapa seuraavalta sivustolta: http://www.yk.fi/node/479.

(Lähteet: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/11/20/kestavan-kehityksen-alkeet, http://www.ykliitto.fi/vaikuttamistyo/pallonkutistajat-kestavamman-tulevaisuuden-puolesta/mika-kestava-kehitys. Luettu 29.5.2016.)

Kestävän kehityksen nelikko: ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen

Ekologinen kestävyys:

Kestävän kehityksen perusehtona on luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja pitkällä aikavälillä luonnon sietokykyyn. (Lähde: http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys#Ekologinen kestävyys. Luettu 29.5.2016.)

Suomen kotitalouksien suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät ruokailusta, asumisesta ja liikkumisesta. Näihin on jokaisen helppo vaikuttaa pienillä arjen teoilla.

Vähennä, käytä uudelleen ja kierrätä. Siinäpä jokaiselle perustallaajalle perusohje perusteellisen maapallon luonnonvarojen kuluttamisen sijaan.

Mietinkö tarpeeksi kaupan hyllyillä pyöriessäni, tarvitsenko oikeasti juuri tätä tavaraa. Voisinko ostaa tavaran kenties käytettynä, jos sitä todellakin tarvitsen? Entäpä, jos tekisinkin kaupat tavarasta kimppaostoksena esim. ystävän, perheen tai naapurin kanssa? Voisinko ehkä lainata tavaran joltakulta, jos tavaran tarve jää muutamaan käyttökertaan? Jos päädyn kuitenkin tuotteen ostamaan, tuleeko mieleeni miettiä, onko tuotteen valmistuksessa käytetty vaarallisia tai uusiutumattomia materiaaleja. Entä voiko tuotteen sen käytöstä poiston jälkeen kierrättää?

Ajatusta ja motivaatiota mukaan arjen valintoihin. Olenko miettinyt asumiseeni käyttämääni energian määrää? Voinko kenties vaikuttaa kuukausittaisen sähkö- tai vesilaskuni suuruuteen? Millä liikun töihin, harrastuksiini ja lomaillessani? Voisinko harkita kimppakyytejä tai julkisia kulkuvälineitä? (Lähde: Piia Tulonen, Kuluttajan eko-opas, 2014)

Lista on hengästyttävän pitkä, mitä tulisi ottaa huomioon ekologista kehitystä mietittäessä. Näitä samoja kysymyksiä pohdin paitsi minä yksilönä niin ekologinen kestävä kehitys on asialistalla myös kunnallisella, valtakunnallisella ja globaalilla tasolla.

Taloudellinen kestävyys:

Taloudellinen kestävyys tarkoittaa tasapainoista kasvua, joka ei perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai luonnonvarojen hävittämiseen. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Siihen pitkäjänteisesti tähtäävä talouspolitiikka luo otolliset olosuhteet kansallisen hyvinvoinnin vaalimiselle ja lisäämiselle. (Lähde: http://www.ym.fi/fi-fi/ymparisto/kestava_kehitys/mita_on_kestava_kehitys#Taloudellinen kestävyys. Luettu 29.5.2016.)

Sosiaalinen kestävyys:

Sosiaalisen kestävän kehityksen tavoitteena on taata edellytykset ihmisten hyvinvoinnille sekä nykypäivänä että tulevaisuudessa. Pyrkimyksenä on poistaa ihmisten välistä eriarvoisuutta ja varmistaa jokaiselle riittävä toimeentulo, asianmukainen terveydenhuolto, mahdollisuus koulutukseen sekä turvata perusoikeuksien toteutuminen.

Globaaleja haasteita sosiaalisen kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin toteutumiselle ovat erityisesti väestönkasvu, köyhyys ja eriarvoisuus. Myös sukupuolten välinen epätasa-arvo, koulutuksen järjestäminen ja terveydenhuollon turvaaminen ovat maailmanlaajuisia haasteita. Suomessa ajankohtaisia sosiaalisen kestävyyden haasteita ovat muun muassa syrjäytyminen ja työttömyys. (Lähde: http://www.ykliitto.fi/yk70v/sosiaalinen. Luettu 29.5.2016.)

Kulttuurinen kestävyys:

Kulttuurisen kestävän kehityksen tavoitteena on vahvistaa kulttuuri-identiteettiä sekä lisätä erilaisten kulttuurien tuntemusta ja arvostusta. Kulttuurisesti kestävä kehitys edistää ihmisten ja alueiden hyvinvointia sekä mahdollistaa eri kulttuurien säilymisen ja kehittymisen.

Vaalimalla alueellisia ominaispiirteitä, kuten kansanperinnettä, maisemaa ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia ja elinympäristöjä, voidaan edistää kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Kulttuurin määritelmä on moninainen, sillä siihen kuuluu sekä aineellisia kuin aineettomiakin asioita. Kestävä kulttuuri ei ole pysähtynyt vaan elää ja muuttuu vuorovaikutuksessa ihmisten ja ympäristön kanssa. Kestävässä kulttuurissa hyväksytään ihmisten erilaisuus, kunnioitetaan jokaisen oikeuksia ja perustavanlaatuisia vapauksia. (Lähde: http://www.ykliitto.fi/yk70v/kulttuurinen. Luettu 29.5.2016.)

Ympäristöluotsit Museo-lehdessä

Kesäinen tervehdys!

Ympäristöluotseista on aukeaman kokoinen juttu uusimmassa Museo-lehdessä (2/2016). Lehden teemana on luonto, joten muutakin kiintoisaa luettavaa löytyy. Lehden voi lukea netissä tai voi kipaista lähimuseoon hakemaan irtonumeron.Ympäristöluotsit johdattavat retkelle lähiympäristöön -juttu löytyy sivuilta 12-13.