Resurssiviisaus

Edellisen bloggauksen alkupuolella määriteltiin kestävää kehitystä ja sen yhteydessä vilahti käsite: resurssiviisaus. Sen sijaan, että maailman johtajia ja päätöksentekijöitä valistetaan maapallon tuhoutumisesta, on vaikuttamiskeinoksi kehitetty resurssitehokkuus käsite, jonka näkökulma vetoaa paremmin maailman, valtioiden, kaupunkien ja kuntien valtaapitäviin. Resurssiviisaus on resurssitehokkuutta kokonaisvaltaisempi määritelmä.

Maapallon tuho –skenaariolla ei ole ollut juurikaan vaikutusta tämän skenaarion pitkän ja hitaan aikavälin toteutumisen takia. Siksi uusi nopeamman aikavälin käsite on saanut lyhytjänteisessä ja nopeasti liikkuvassa maailmassa paremman vastaanoton. Resurssiviisautta on nähdä se taloudellinen ja suora rahallinen arvo, jonka resurssiviisas ajattelu tuottaa suhteellisen lyhyessä ajassa, jos asiat mietitään jo lähtökohtaisesti resurssitehokkaasti.

Resurssiviisaus on kykyä käyttää erilaisia resursseja, kuten luonnonvarat, raaka-aineet, energia, tuotteet ja palvelut, tilat ja aika, harkitusti ja hyvinvointia sekä kestävää kehitystä edistävällä tavalla. Resurssiviisautta voidaan edistää kiertotalouden, materiaalien elinkaarihallinnan, energia- ja materiaalitehokkuuden ja uusiutuviin energiamuotoihin siirtymisen kautta. Resurssiviisaan toimintatavan tarkoitus on edistää ihmisten hyvinvointia, samalla kun vähennetään ympäristölle ja ihmisille haitallisia vaikutuksia. (Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Resurssiviisaus. Luettu 29.5.2016.) 

(Kts. myös http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kulutus_ja_tuotanto/Resurssitehokkuus sekä Sitran resurssiviisaus tietopaketti: https://www.sitra.fi/sites/default/files/u753/tietopaketti_kansilehdella.pdf)

Kohti resurssiviisautta –yhteishanke

Viikko takaperin tiistaina 24.5. saimme kuulla ympäristö- ja kulttuuriluotsien kanssa Jyväskylän kaupungin strategia ja kehittämisyksikön resurssiviisauden tutkimus- ja kehittämispäällikkö Pirkko Melvilleä (kts: http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/konsernihallinto/strateginen_kehittaminen).  

Hän  kertoi meille Sitran ja Jyväskylän kaupungin Kohti resurssiviisautta –yhteishankkeesta, joka toteutettiin vuosina 2013–2015. Hanke kehitti  toimintamallin, jonka avulla kaupungit ja kunnat voivat edistää luonnonvarojen viisasta käyttöä ja luoda edellytyksiä kestävälle hyvinvoinnille sekä tulevaisuuden menestykselle.

(Katsokaapa hankkeen tarkemmat esittelyt esimerkiksi näistä osoitteista: http://www.sitra.fi/ekologia/resurssiviisaus, https://www.sitra.fi/artikkelit/suomalaiset-kaupungit-tahtaavat-kestaviksi-asukkaita-osallistaen)

Hankkeessa kehitetty toimintamalli mahdollistaa uuden johtamisen tavan. ”Resurssiviisauden toimintamalli kokoaa arjen valinnat, uudet innovaatiot ja erilaiset kestävän kehityksen hankkeet eheäksi kokonaisuudeksi ja luo koko kaupunkiseudulle yhteisen tavoitteen. Mallin avulla kaupungin eri toiminnot ja toimialat saadaan pelaamaan yhteen yhteisen päämäärän hyväksi, ja se antaa kaupungille mahdollisuuden johtaa koko paikallista yhteisöä kohti kestävää tulevaisuuden menestystä.” (Lähde: https://www.sitra.fi/artikkelit/suomalaiset-kaupungit-tahtaavat-kestaviksi-asukkaita-osallistaen. Luettu 29.5.2016)

Neljä suomalaista kaupunkia (Forssa, Lappeenranta, Turku ja Jyväskylä) ovat asettaneet itselleen kunnianhimoiset tavoitteet: viimeistään vuonna 2050 ne eivät tuota ilmastopäästöjä eivätkä jätettä ja ne kuluttavat luonnonvaroja maapallon kantokyvyn rajoissa.

Resurssiviisaus ideoita

Sitra etsi  3.4.-3.6.2013 avoimella verkkohaulla raaka-aineita ja energiaa säästäviä sekä hyvinvointia lisääviä ideoita, joiden avulla Jyväskylästä tehdään resurssiviisas kaupunki. Haussa ilmiannettiin kaikkiaan 209 ideaa, joista 15 parasta valitaan jatkojalostukseen yhdessä Sitran ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Kaupungin asukkailta pyydettiin verkon välityksellä ideoita, jotka vähentävät ympäristön kuormitusta ja kohentavat sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia. Loppujen lopuksi kaupunkilaiset lähettivät yhteensä 212 ideaa, joista 14 toteutettiin ja niiden ilmastopäästöjä vähentävät vaikutukset sekä vaikutukset luonnonvarojen kulutukseen arvioitiin. Kaikki saadut resurssiviisaus ideat löytyvät osoitteesta: http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/resurssiviisaat-ideat. 

(Lähteet: https://www.sitra.fi/artikkelit/suomalaiset-kaupungit-tahtaavat-kestaviksi-asukkaita-osallistaen, http://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/resurssiviisaat-ideat. Luettu 29.5.2016)

Jyväskylässä resurssiviisaita ratkaisuja toteutetaan käytännössä mm. uudessa Kankaan kaupunginosassa, joka rakennetaan entisen paperitehtaan alueelle. Alueen kehitystä resurssiviisaaksi mitataan säännöllisesti neljän indikaattorin avulla, jotka ovat 1) hiilijalanjälki (ilmastopäästöt), 2) materiaalihäviöt, 3) ekologinen jalanjälki ja 4) asukkaiden koettu hyvinvointi. Kankaan alueella otetaan käyttöön aurinkoenergian käyttömahdollisuudet taloyhtiöissä. 

(Kts. http://www2.jkl.fi/kaavakartat/Kankaan_osayleiskaava/selvitykset/Kankaan_alueen_aurinkokaavaselvitys_2013.pdf sekä https://www.sitra.fi/artikkelit/aurinkoenergia-nyt-kannattavaa-myos-taloyhtioille)

Muita käytännön kokeiluja sekä pilotteja oli mm. Jyväskylän Vaajakummun koulun ruokahävikkikokeilu. Tästä kokeilusta tietoa enemmän seuraavassa osoitteessa: http://www.sitra.fi/uutiset/resurssiviisaus/tahdelounaista-tuli-uusi-rutiini. 

Bussiloikka-hankkeessa kokeiltiin uudenlaisia keinoja joukkoliikenteen matkustajamäärien kasvattamiseksi ja resurssiviisaan liikkumisen edistämiseksi. Bussiloikka-hanke sai jatkoa esimerkiksi Japa ry:n jo toista vuotta ekaluokkalaiille vetämillä bussiloikka- draamtunneilla. 

(Kts. http://www.sitra.fi/blogi/linkki-tutuksi-leikin-varjolla, https://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisas-liikkuminen-mullistaa-liikenteen-ja-saastaa-rahaa sekä https://www.sitra.fi/artikkelit/resurssiviisaus/bussiloikalla-joukkoliikenteen-kulkutapaosuus-nousuun).